Palaa Allun sivuille

31.10.2007
Allulla on ollut nyt pientä itkunaihetta kun vieroitus alkoi. Se on vain niin säälittävä näky, kun pieni varsuli jää tuijottelemaan ja huutamaan äidin perään kun tuo viedään ratsastettavaksi. Mutta kun se Bellakin tarvitsee välillä omaa aikaa, ei sitä pikkupenskaa voi aina jaksaa, ei edes vaikka kuinka oma kakru olisi.

Allu ja Monni saapuivat palkittuina Allu Expressin näyttelyistä. Tai no, Allu sijoittui viimeiseksi, mutta kilpailijoitakaan ei ollut kuin nelkä, ja tulihan sieltä HY ja EM mukaan kotiin. Terhakaksi ja hyvinsyöneeksi varsaksi kehuttiin. Voin kyllä sanoa, että poseeraamisessa oli omat ongelmansa, Allu kun ei jaksanut seisoa paikoillaan. Sitähän se varsan kanssa on.

22.10.2007 
Tänään kultamussukkani palasi Koulutuskeskus Tumpelasta, ja sanonpahan vain että suosin sitä paikkaa täydellä kympillä. Meinaan, kun nämä kaksi kakaraa, Allu ja Monni, olivat viettäneet siellä aikaa, oli tulokset kyllä niin selvät että huh huh. Allu heti ensimmäisenä suostui tulemaan kiltisti alas trailerista, ei liimautunut paikoilleen kun talutin talliin... mutta karsinassa, kun päästään mamman luo, niin hirveä kiukunpuuska. "Äiti siä oot ihan tyhmä kun jätit miut noin!" ja kauheaa potkimista ja riehumista. Voi voi.
    Allulla on siis tosiaankin uusi kaveri, boul. tammavarsa Mon Chéri Lupin, Monni siis. Harmi kun tämä ystävyys pitää erottaa, ettei syntyisi mitään vahinkoja kun kaverukset kasvaa. Mutta laiduntakoon vielä hetken yhdessä.

5.10.2007
Viime maanantai-tiistaiyönä Bella oli varsonut karsinaansa suloisen orivarsan. Hassu ajatus, että tuo pieni puikulapolvi olisi jo osittain harmaantuneen, mummoikäisen tamman jälkeläinen.
    Heti aluksi tiesin, että tämän tahdon itselleni. Ok, se on ori [Aluksihan minun piti ostaa itselleni yksi tamma, mutta kappas, nyt meikällä on oripojat Sakke ja Allu eikä omaa tammaa lainkaan], mutta niin kapasiteettinen jo synnyttyään ja mikä tärkeää, syötävän suloinen, että pakkohan varsa oli omia. :)
    Kaksi ensimmäistä päivää ovat kuluneet ympäristöä tarkastellessa. Metriä kauemmaksi äidistä ei uskaltauduta, mutta muuten oikein reipas penska, ei pelkää ihmisiä ja on uteliaana tutustumassa uusiin hevosiin naapurilaitumella [Bella ja Allu saavat olla kahdestaan pikkulaitumella, ettei vanharouva heittäytyisi ylisuojelevaksi ja kiusisi näin laiduntovereitaan]

...Nimestä huomaa heti, kuka senkin on antanut. Ei, älkää minua nyt noin katsoko...